Toden totta toteutimme omenapuiden karsintauhkauksemme ja tässä tulee todistusaineistoa. Herra kun pääsi sahanvarteen niin johan lähti oksia putoilemaan. Anoppi kertoi, että tämä kuvassa poseeraava ja viereinen puuvanhus tekevät hyviä hillo-omenia yleensä ja vieläpä ihan runsaasti. Luonnollisesti viime vuosi oli meidän seudulla huono omppuvuosi, vain parissa puussa (ei näissä) oli omenia. Puita on ehkä kymmenen? Ehkä enemmän? Enpäs ole koskaan laskenut.
|
Tikkaat on niin yliarvostettuja. |
Parasta tässä proggiksessa oli kuitenkin kottikärryajelut, oksia ei meinannut lainkaan mahtua kyytiin kun jotenkin nämä kuljetukset oli melko täyteen buukattu. Mutta kivaahan se oli, sainpas sentään hieman reeniä kun oli enemmän painoa kottareissa. Risut kuskattiin pellolle poltettavien puujätteiden päätepysäkille. Ehkä raportoin roviosessiotkin tänne, sitten kun. Jos saan hyviä kuvia. Tämä meidän kännykkäkamera-arsenaali ei varsinaisesti tee vaikutusta, etenkään kun kuvaajat on mitä on. Tämä oli siis olevinaan anteeksipyyntö tässä blogissa jo olemassa olevien ja tulevien kuvien huonosta laadusta.
|
Älä siinä kuvaa vaan työnnä! |
Ylläolevat kuvat on samalta viikolta kuin tämä Narsissit lumessa-teos. Tuli sitä lunta sitten kuitenkin viime yön ja tämän päivän aikana. Herra pääsi toista kertaa talven aikana käyttelemään lumikolaa. Tästä ei tosin ole kuvamateriaalia, joten joudutte uskomaan sanaani.
Kiitos vaan, mutta ei lunta enää kiitos.
|
Se on kevät nyt, sissitkin tietää. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Penni ajatuksistasi.