Aurinkoa ja energiaa

Kylläpä on ihan eri vireystila hyvin nukutun yön jälkeen, auringon paisteeseen herättyä ja saatua pari kuppia upouudella keittimellä uutettua kahvia. Kevät tulee, ihan varmana (jätän nyt viikonlopuksi uhatut lumipyryennusteet täysin omaan arvoonsa). Hehkutan kahvijuttua ihan siksi että alkuvuoden aamut on menneet teetä litkiessä, kun jotenkin ei kahvi ole uponnut, kiitos vain hormoneille tästäkin. Ei se tee vaan toimi samalla lailla. Jos kahvia onkin joskus pystynyt nieleksimään, on se keitetty talon tykötarpeista löytyneellä, jo varsin kunnioitettavaan ikään ehtineellä keittimellä. Mulla on siis ihan hyvät syyt ilostua ja innostua kahvinjuonnista. Nam nam.

Kaunokaisemme. Tietysti se on musta.

Tämä energiapiikki pitää siis käyttää hyväksi. Pihan pari vanhaa omppupuuta odottaa malttamattomana pientä trimmausta, joten nyt voisi olla oiva hetki karsia niitä. Sellaista ei ole niille tehty ihan hetkeen. Vähän tietysti jännittää, sillä kummallakaan meillä ei ole tästä hommasta varsinaista käytännön kokemusta. Onko nyt edes hyvä aika siihen? Mitä kaikkea ja kuinka vähän saa / kuinka paljon voi karsia kerralla? Ainakin kuolleet oksat kannattaa kaiketi poistaa, sen verran voisi itsekin päätellä. Aika näyttää kuinka käy.

Näiden kimppuun tänään. Toinen puuvanhus lymyää
lipputangon takana vasemmalla. Ihana häikäisevä aurinko.

Myös kuvassa osittain näkyvä lipputanko pitäisi pestä. Eiköhän me senkin kimppuun ehditä vielä joskus. Ei muuten olla yhtenäkään liputuspäivänä vielä liputettu, hyi hyi me.