21.3.2014

Työkalupakki

Ajattelin listata meidän huushollissa tähän mennessä huomattavalle käytölle joutuneita työkaluja ja muita juttuja. Alla siis meidän kamat top jotain. Ihan perustyökalupakin sisällön sun muut iskuporakoneet ja ruuvarit jätän nyt luettelematta kun kuvittelen niiden olevan aika peruskauraa joka rempassa. Tässä esittäytyy siis mustia hevosia ja yllättäjiä, joita ei välttämättä olisi tällainen kaupunkilaiskermapeppu ennalta arvannut tarvitsevansa. Suurimmalle osalle lukijoista nämä on toisaalta varmaan ihan itsestäänselvyyksiä.

Hiomakone. Siis kyllähän nyt perus santapaperilla ja puupalikalla pärjää ihan hyvin. Vai meniköhän sen lattian hiominen jotenkin kivemmin tämän avulla kuitenkin?

Ei ehkä se markkinoiden paras malli eikä se tasaisin hiomajälki
mutta helpottaa meidän elämää siitä huolimatta. 

Kuumailmapuhallin. Siis kyllähän nyt perus santapaperilla ja puupalikalla pärjää ihan hyvin. Maalit, ainakin tuon laatuinen mitä meidän piti poistaa keittiön kaapistoista, lähti tällä vehkeellä aika sutjakkaan kuplien pois. Maalinkäry tosin vaati tehokkaan ilmanvaihdon. Ulkona oli paras höyrytä.

Tosimiehen fööni. Kiitos kälylle lainasta.

Jatkoroikka. Ja kunnon pätkä kans, ei mitään kolmen metrin peruspiuhaa. Ei ehkä kokeneemmille remontoijille se suurin yllättäjä, mutta eipä tämmöinenkään tullut mulla ennalta mieleen. Onneksi miehellä tuli, ja tämä olikin ensimmäisten hankintojen joukossa.

Tässä annetaan virtasta bloggarille. Ihan hyvin sopii
meidän olohuoneeseen, tähän herkän ehkä 50-luvun
sohvan viereen. Sisusta kontrasteilla ja sillai.

Jiirisaha. Meni lattialautojen pätkiminen hieman käsipeliä nopeammin. Rouva ei tosin tiedä miten tämä eroaa sirkkelistä (vai onko sirkkeli kenties yleisnimitys tämän tyyppisille kaluille), mutta jiirisaha on hänen nimensä.

Kuinka monen häälahjalistalta muuten löytyy tämmöinen?
Meillä se oli (ja arvasitte oikein, herran pyynnöstä), ja hyvä
että saatiin. Vaikka oli ne Iittalan aterimetkin kivat!

Reinot ja Ainot. Ei ehkä ihan sitä työkaluosastoa, mutta tarpeelliset yhtä kaikki. Talvella, vaikka nyt ei paukkupakkasia ollutkaan, nää on ihan kivat kun lattiat on kylmät ja jotenkin vetoisat. Myös kellarissa on kivempi käydä näillä kuin sukkasillaan. Työmaalla naulojen ja muiden roskien seassa hiihtelykin menee mukavasti. Vaikka onhan meillä noita remonttikengiksi ristittyjä juuri ja juuri kasassa pysyviä lenkkarinraatojakin olemassa, mutta kun nämä on usein valmiina jalassa niin eipä siinä vaivaudu töppösiä vaihtelemaan.

Kissa on vienyt pampulan.

Otsalamppu. Saunan sytytys, puiden haku, naapurissa kyläily, sulakkeen vaihto, sivuvintin lattian laitto noin muutamia mainitakseni menee helpommin Suomen talvessa kun valoisaa on noin kaksi tuntia päivässä. Meillähän ei noissa ulko- ja saunarakennuksissa muuten ole sähköä, ja katuvalot loppuu noin neljän kilometrin päässä kotoa. Täällä on vähän eri lailla pimeää kuin mihin Espoossa on tottunut. Esimerkkinä kuun kirkkaus. En nimittäin kaupungissa koskaan oikein tajunnut puheita täyden kuun valaisevasta voimasta, kun joka paikassa oli kuitenkin katuvaloja. Siellähän se olla möllötti ja sen huomasi jos sattui vilkaisemaan ylös. Täällä maalla puolestaan olen harkinnut pimennysverhoja jo näin talven aikana kun tuntuu että kuu suorastaan helottaa täytenä ollessaan. Otsalamppu peittoaa perusfikkarin, koska a) on molemmat kädet vapaana, b) ei tarvitse tunkea fikkaria suuhun kun niitä molempia käsiä tarvitsee, c) ei tarvitse etsiä fikkarille hyvää paikkaa josta se valaisee tarvittavan osa-alueen näkökentästä kun niitä molempia käsiä tarvitsee ja d) luonnollisesti se osoittelee oikein käytettynä jatkuvasti katseen suuntaan.

Pukki toi herralle viime jouluna, kiitos pukki! Tämä on joku
luksus-malli, on kuulkaa punavaloa ja kahta automaattisesti 
valaistus- eli pimeysasteen mukaan säätyvää kirkkautta. Tämä
peli ei myöskään syö pattereita, vaan latautuu näppärästi mini-
USB-systeemillä. Kyl tää on hyvä!

Pukkijalat. Aikanaan ihan muuhun tarkoitukseen hankitut Ikean pukkijalat palvelevat nyt uskollisesti esimerkiksi maalauspöytänä tai liimapuulevyjä liimatessa ja sahatessa, jotain jämälevyjä tai pahveja vaan tarvittaessa pöytälevyksi niin jo pelittää. Kivaa on myös korkeuden säätö ja tosiaan se, ettei erikseen tarvinnut tällaisia alkaa tehdä tai hankkia.

Toimittavat tässä tärkeää rätinkuivaus-,
remonttivaaterekin sekä maalinsekoitus-
henkarin  kuivaustelineen virkaa. 

Sahasysteemi, eli oikealta nimeltään pistosaha. Tuli tarpeeseen esimerkiksi tiskipöydän tasoa tehdessä kun liimapuulevyt piti sahata sopivan levyisiksi. Helppoa kuin heinänteko, ja mukavampaa kuin normisahalla.

Käyttö vaatii vakaata kättä tai tulee nättiä
aaltomaista sahausjälkeä. Ei tämäkään ehkä
ole se markkinoiden huippulaite, mutta toimii.

Lattiaa paikalleen lyödessä kävi mielessä, että sellainen naulain (onko se sen niminen edes?) olisi voinut olla ihan näppärä. Muita luottokamoja ja tämmöinen-olis-kiva-kamoja saatan listata lisää kunhan tässä edistytään muihin hommiin ja kohteisiin. Nämä oli tällaisen lattia- ja keittiöremontin starat. Mitä luottokamoja teillä on? Tai mitä haluaisitte teillä olevan? Tai onko jokin hankinta osoittautunut täysin sudeksi ja/tai turhaksi teidän remonteissa?



2 kommenttia:

  1. Ihanhan nuo ovat 'peruskauraa' tämmöisissä nikkaroimpa vähän itse puuhasteluissa ;)
    Otsalamppu on oikeasti mahdottoman kätevä härpäke. Täytyy aina ihmetellä että kuinka ilman sitä on joskus tullut toimeen näissä hevoshommissakin - taskulampuista oli aina patterit loppu (joko ennenvanhaan oli patterit heikompia tai lamput syöpömpiä..) joten elikoita keräiltiin iltapimiässä sisälle käsikopelolla ja tuntumalla..
    On se tämä nykyaika vaan helppoo ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, kyllä vuorovaikutteisuus vaan on poikaa :).

      Eihän noi härpäkkeet varmastikaan tottuneelle tekijälle kummoisia ole ja olenhan minäkin sentään noista kuullut :). Tällaiselle remonttia ennen tekemättömälle vain moni asia on niin kovin uusi ja jännä tällä saralla :D. Olen myös viimeisen vuoden aikana shoppaillut rautakaupassa enemmän kuin ennen elämäni aikana yhteensä ja syytänyt sinne rahaa vuoden aikana varmaan enemmän kuin muuhun yhteensä, heh. No ehkei sentään. Tämän lisäksi olen kartuttanut sanavarastoani ihan kivasti, esim. en todella tiennyt mitä ovat vaikka rossipohja, pinkopahvi tai kapillaari-ilmiö. Opettavaista.

      Toi otsalamppu on kyllä jo melkein ehdoton!

      Poista

Penni ajatuksistasi.