Talon asukit

Talviveräjää asuttaa näillä näkymin syssymmällä 2014 nelihenkiseksi muuttuva hiljattain paimiolaistunut espoolaistaustainen perhe. Herra ja rouva Heikkilä ovat keskenään samaa ikäluokkaa 1980-luvun alkupuoliskolta ja esikoinen, nuoriherra Heikkilä on 2011 vuoden lapsia. Tällä hetkellä rouva Heikkilä esittää sujuvasti kotiäidin roolia ja herra Heikkilä käy täten ahkerasti kaupan alan töissä naapurisuurkaupungissa Turussa. Varsin perinteiset sukupuoliroolit siis. Näin on tarkoitus jatkaa kunnes molemmat ipanat on aika laittaa päiväkotiin, ellei välissä leivän tuojan ja kodinhengettären roolit syystä tai toisesta vaihdu. Aika näyttää.

Koulutukseltaan herra ja rouva ovat molemmat amk-taustaisia, herra sai muotoilijan paperit 2013 ja rouva tradenomin vuonna 2009. Kumpikaan ei vielä ole oman alan hommia palkkatyökseen tehnyt ja herralla onkin työnhaku ikään kuin koko ajan päällä. Pisimmät työurat löytyvät molemmilta ravintola-alalta, jossa he myös ensi kerran tapasivat. Viimeisimmät työnantajat molemmilla edustavat kaupan alaa. Jos pilkkua viilataan niin rouvahan on tällä hetkellä työtön. Hoitovapaalla ollessa kun muuttaa toiselle paikkakunnalle niin työ harvemmin ainakaan kaupan alalla seuraa perässä. Tällä hetkellä rouvaa hieman kutkuttelee ajatus opiskelemaan lähdöstä sitten kun. Kunhan vielä keksisi, mitä ja minne.

Perheeseen kuuluu myös kaksi taulapääkissaa. Eivät ne kai ihan toivottomia taulapäitä ole, mutta siis kissoja ja siksi omanlaisiaan persoonia. Vanhempi on Myy, vuosimallia 2007 ja vuoden tätä nuorempi tottelee (?) nimeä Psii. Nimistä sen verran, että Myy tulee Muumeista ja sen sisaruksien nimet on Tiuhti ja Viuhti (asuvat rouva Heikkilän äidillä). Nuoremman nimenkin piti olla samaa sarjaa, mutta ei vaan sitten keksitty kivaa Muumi-teemaista nimeä. Meinasi vallan tulla ongelma kissan nimeämisestä, pitihän sen nyt jotenkin olla parina Myylle. Sitten välähti, että Myyhän on myös kreikkalainen kirjain, joten ei muuta kuin kreikkalaisia aakkosia tavaamaan. No Psii sieltä löytyi ja se kuulosti jostain syystä hauskimmalta. Että sellainen tarina niiden nimien takana. Kissojen edesottamuksista tullaan epäilemättä raportoimaan näillä sivuilla enemmänkin.

Isä, äiti, kohta kaksi lasta, omakotitalo isolla pihalla ja tila-auto. Koira puuttuu vielä, mutta sellaisestakin on haaveiltu jo pidemmän aikaa. Päällisin puolin siis aika tavallinen ruuhkavuosiaan pikkuhiljaa aloitteleva suomalaisperhe.  Sillä mikä onkaan mukavampaa kuin lasten kasvattaminen ja tekeminen puolivalmiissa talossa, samalla remonttia tehden, työssäkäynnin ohella. Tässä yksi syy, miksi rouva Heikkilä keskittyy kotitalouden pyörittämiseen. Mikä tietenkin asettaa omat haasteensa remontin budjetille ja sitäkautta myös aikataululle. Tietysti kun muistetaan vielä yksi seikka, nimittäin jaksaminen, niin remonttitahdin hitaus on pikemminkin ihan kiva juttu. Pikkulapsiarki on ihan riittävän piiputtavaa ilman hikipäässä tehtävää heti-kaikki-valmiiksi-ja-äkkiä-remonttiakin. Remonttifilosofialle on omistettu ihan oma välilehtensä, yllättäen se mukailee asukkien elämänkatsomusta ylipäätään.