Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikkukamari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikkukamari. Näytä kaikki tekstit

15.6.2014

Kädenvääntöä tapeteista

Tilasin Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:stä jokin aika sitten "ihan muutaman" näytteen tapeteista. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitää, meillä on herran kanssa hyvinkin erilaiset näkemykset siitä, mikä näyttää hyvältä ja kumpikaan ei oikein pidä siitä toisen ehdottamasta vaihtoehdosta. Joten molempia oikeasti tyydyttävän kompromissin löytyminen saattaa hieman kestää. Eikä me muutenkaan olla oltu ihan kauhean sukkelia ja vikkeliä näissä meidän remonttiliikkeissä. Eli, vaikka meillä ei vielä ole tapetointivalmista seinää yhden yhtä neliötä, tulin siihen tulokseen, että peli avataan nyt.

Tarkoitus on siis plätkiä tapetit niin olohuoneen, pikkukammarin, kuin molempien makuuhuoneiden seiniin. Ja kun eihän yksi tai kaksi vaihtoehtoa per huone nyt vaan riitä mihinkään niin eri malleja kertyikin ihan kiva lista. ei sillä että enää muistaisin mihin huoneeseen ajattelin mitäkin, mutta niitä malleja voidaan sitten pyöritellä seinältä toiselle tarpeen mukaan.

Tässähän näitä. On siellä pari ihan hutilyöntiäkin.
Hämmentävästi olohuoneen tapetistsa oltiin heti yhtä mieltä, että se olisi tuo salmiakkiruutumainen tuolta vasemmasta yläkulmasta. Tosin siinäkin kuviointi on mun mieleen vähän liian pieni, mutta on se silti makee. Vasen yläkulma on siis olkkarin tapettivaihtoehdot, joista noi kaksi muuta ei kyllä ole hyviä. Lastenhuoneeseen minä haluaisin tuon Avaruuslinnun oikealta ylhäältä, mutta en ole varma herran mielipiteestä. Pöllö on kyllä myös söpö, mutta jotenkin toi väritys hyppii silmille ja en ole varma onko se liian lastenhuonemainen sitten kuitenkin (making any sense?).

Oikealla keskellä on pikkukamarin tapetit. Siinä on kolme "krumeluureinta" pääsemässä finaaleihin ja noi vinoruudut karsiutuivat alkumetreillä. Toinen on liian joulu ja toinen liian pliisu. Vaihtoehtoina on tapetoida joko koko huone valikoitavalla  tapetilla, tai sitten vain yksi sähäkkä tehosteseinä ja muihin sitten jotain hillitympää (mutta mitä, se on vielä arvoitus kaikille).

Vasen alakulma on vähän sellaista väliinputoajasorttia, joista ei oikein osattu sanoa mitä ne on miehiään näin livenä. Paitsi tuo alimmainen on liian vääränvärinen ja hailakka meidän molempien makuun. Appelsiinit voisi toimia makkarissa tai lastenhuoneessa, samoin kuin raidallinen. Oikea alakulma olisi sitten lähinnä meidän makkarin tapetteja, paitsi tuo alin, jossa raidoitus on liian tiheä ja kapea. Mun ihan ehdoton suosikki on tuo sininen kukallinen, muistaakseni nimeltään Niittyleinikki.

Katos vaan, ihan hyvin muistin vielä mitä kaavailin mihinkin huoneseen. Pitänee palata tämän kirjoituksen pariin sitten kun aika on kypsä. Ja ihan ovela veto multa suorittaa esikarsinta yksin, ja sitten voin esittää että ihan kaikessa sovussa ja yhteisymmärryksessä valittiin tapetit. Saas nähdä onko meillä täällä kohta samanmoiset määrät herran tilaamia näytteitä...

8.4.2014

Pikkupuuhastelua pikkukamarissa ja kuistilla

Meidän vanha sohva on patsastellut pikkukamarissa pystyyn nostettuna turhan panttina muutaman kuukauden. Että jos sille vielä jotain käyttöä löytyisi. Sitten kissat omivat sen hengailu- ja yrjöilypaikakseen. Oikeesti. Joka. Saamarin. Päivä. No ei joka kerta sinne sohvalle. Hermot menee. Yhtälöön voi lisätä vielä parin vuoden takaiset vauvan puklut ja pissat niin tulokseksi saadaan käyttökelvoton. Sohva saa siis lähteä kaatopaikalle. Ja siitä se idea sitten lähti... Eli tyhjennetään samantien koko pikkukamari puolisko kerrallaan ja maalataan lattia.

Muuten ihan jees, mutta meillähän on tällä hetkellä prioriteettinä saada yläkertaan rakennettava makuuhuone tyhjäksi romppeesta, että päästään aloittamaan varsinaiset rakennustyöt. Joten mikä olisikaan loogisempaa kuin raivata alakerran pikkukamarista kaatopaikalle menevä sohva pois ja siirtää muuton jäljiltä sinne dumpatut erinäiset irtaimistomme osat sivuvintille. Kun tuli vaan äkillinen tarve saada maalatuksi pikkukamarin lattia ja saada koottua sinne kaappi jonne puolestaan on tarkoitus ahtaa muuton jäljiltä vielä laatikoissa olevia tavaroita. Menee hermo kun nurkassa jos toisessakin on ihmeellistä rojukasaa ja laatikoita pölyä ja kissankarvaa keräämässä. Kaappihan pitää tosin purkaa sitten joskus tapetoinnin tieltä, että sikäli voi miettiä onko tässä nyt mitään järkeä. Mutta saadaanpahan ainakin lattia maalattua.

Myös kuistilla tehtiin pikainen raivausoperaatio, juurikin tämän rojuläjäketutuksen takia. Ei se vieläkään ole mun unelmien valoisa veranta, jossa nautiskellaan kahvia ohuista posliinikupeista pitsiliinoja varoen mutta ainakaan se ei ole enää järjetön kamaröykkiö. Kuvassa näkyvät jääkaappi ja kuivauskaappi ovat tuossa lähtökuopissaan, näillä näkymin kierrätyskeskukseen sillä meille ne ei mahdu ja kukaan ei niitä ole ilmoittanut haluavansa.

Lattiaa näkyvissä! Nuorta herraakin ihmetyttää.
Eikä meille sitä pitsiunelmaa varmaan ihan lähivuosina ole tulossa, tuntuu jotenkin että kuistin täyttää hieman kaudesta riippuen hiekkalelut, kurahaalarit ja eriparirukkaset seuraavat jotain 10 vuotta. Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja pitäähän ihmisellä unelmia olla. Siihen asti painotamme funktionaalisuuteen. Tietysti tuo kuivauskaappi voisi helpottaa tulevaa ulkovaatehuoltorumbaa, mutta herraa mietityttää kaapin sähkönsaanti. Ehkä jäämme pohtimaan kaapin kohtaloa. Ärsyttää vaan kun se nököttää tuossa turhan panttina, eikä se varsinaisesti tilan kaunistuskaan ole. Mikähän siinäkin on ettei kuvan oton ajaksi voi edes sitä vähää tehdä että oikaisisi kenkärivit (saappaat retkottaa tuossa etualalla) ja siirtäisi poltettaviksi menevät pahvit pois kuvasta, tai laittaisi verhot takaisin paikalleen? 

Se ipanan nuha, joka sai alkunsa pihahommissa tarttui sitten minuun. Ei sinällään yllätys. Nyt on pää täynnä räkää,  öisin ei saa nukutuksi, ajatukset on puuroa ja kirjoittamisesta ei tule mitään. Puhelinkaan ei suostu latautumaan, joten tässä ollaan harvinaisen virrattomia kaikki. Tai on mies vielä toistaiseksi oma itsensä, mutta sillä menee aika töissä, remontissa, sählyssä, milloin missäkin. Eli jutut voi olla vähissä jonkin aikaa ja kuvamateriaali olematonta sillä enhän minä osaa pitää kameraa mukanani, eikä varaluurin kamerasta ole mihinään.