2.5.2014

Kompostit

Hui sentään kun onkin aikaa vierähtänyt sitten viime postauksen. Täällä ollaan oltu kiireisiä mm. simaa ja munkkeja tehden ja ahmien sekä haravoiden ja puita kaataen (oikasti olen aivan koukuttunut erääseen nimeltä mainitsemattomaan farmiaiheiseen peliin ja näpellellyt uutukaista tablettiani päivät pääksytystään). Puunkaato oli jännää puuhaa, vaikka kyseessä olikin pari pienehköä lahoa yksilöä. Saha jäi vain kerran jumiin ja vain yksi hihna katkesi kun puu lähti niistä huolimatta kaatumaan väärään suuntaan (onneksi ei kenenkään tai minkään päälle kuitenkaan), vino kun oli. Nyt on sitten piha täynnä risua ja muuta puuaiheista roskaa. Vastahan tässä pääsiäisenä viimeksi haravoitiin juuri se puoli pihasta. Että kiitos vain vielä ystäville haravointiavusta, koskas tulette uudestaan?

Nyt meilläkin on sitten melkein valmis puutarhakomposti. Erästä bloggaajakolleegaa lainaten, tää on vielä kesken:



Ideana siis on että toiselle puolelle, eli tuohon mistä puuttuu vielä yksi seinä, lapioidaan valmiit kompostit ja tuohon toiselle puolelle lapataan sitten haravointi- yms. puutarhajätteet. Mies puheli myös kansista, että pitää vielä semmoiset tehdä mutta kertokaa kokeneemmat ja viisaammat onko ne tarpeelliset? Huomatkaa muuten että melko täyteen saatiin yhden haravointikerran jälkeen tuo toinen puoli. Ja vielä on puolet pihasta haravoimatta... No kaipa ne tuosta painuu ja tiivistyy ajan kanssa.

Komposti biojätteelle on myös listalla. Meillä on vanha arkkupakastin, josta suunniteltiin se tekevämme. Tai mieshän senkin tekee. Jotenkin kuitenkin vaikutti aika monimutkaiselta kun katteli netistä teko-ohjeita. Tekisi mieli hakea vaan kaupasta kompostori, kun on tässä muutakin hommaa. Toisaalta onhan meillä myös muitakin rahareikiä, että jää nähtäväksi kumpaan vaaka kallistuu. Niin tai näin, voisi kallistua aika nopsaan sillä olen huomannut että jahkaamalla aika harva asia ratkeaa mitenkään päin. Esimerkkinä kellariimme johtavat portaat, joita ei siis vieläkään ole. Ne kuitenkin ansaitsevat ihan oman otsikkonsa, sitten kun asian tiimoilta alkaa tapahtua.

Mutta ihanaa huomata kuinka kevät etenee, välillä pikkuhiljaa, välillä harppauksin ja välillä vähän takapaikkia ottaen kuten tänään. Mietin onko luontoäiti paksuna tai jotain kun mieliala vaihtelee kuin allekirjoittaneella ikään. Säätila tänään on ollut aurinkoinen, tuulinen, vesi- ja räntäsateinen vuoronperään. Nyt viimeisin juonenkäänne oli napakka raekuuro ja kello käy vasta iltapäivää. Toivottavasti meidän juuri hankitut raparperin taimet selvisivät siitä.

Viinimarjassa on jo ihan lehdet.

2 kommenttia:

  1. Täällä Kanta-Hämeen suunnilla, ainakin meillä päin, oli puolisentoista viikkoa inhottavan sateista, tuulista ja pimeää joka päivä. Nyt sitten ollut jo pari päivää aurinkoisempaa ja ai kuinka mukavalta se tuntuukaan :)

    Alkaa luonto vihertämään kovaa vauhtia kun alkaa aurinko näyttäytymään. Viinimarjapensaasta olen repinyt oksia kaneillemme syötäväksi, kun juurikaan muuta ei pahemmin ole vielä kasvanut. Pensasraukka :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä päin on tapana suojata puut ja pensaat nakertajilta ;). Ai mutta ne taitaakin olla hieman eri asia, hihi. Kevät etenee tällä hetkellä täälläkin hyvin vauhdikkaasti, voikukkiakin on alknut puskemaan maasta ja eikös ne ole pupujen herkkua? :).

      Kiitos kommentistasi! Söpöjä pupusia sinulla.

      Poista

Penni ajatuksistasi.