Saunan lämmittelyä

Koska nuohooja antoi piipuillemme puhtaat paperit, piti sauna laittaa mitä pikimmin käyttökuntoon. Saunan pesukerta numero yksi suoritettiin jo vappuna kera mäntysuovan ja juuriharjan itse saunassa, ja nyt oli pukuhuoneen sekä ikkunoiden vuoro päästä vuosikymmenten pöly- ja hämisseittikerroksistaan.

Kuten lähestulkoon joka nurkka talossa ja ulkorakennuksissa, myös saunan pukuhuone oli täynnä "kaikkea jännää", esimerkkinä vanha pyykinpesukone sekä kylpyhuoneen peilikaappi joka jonkin remontin tieltä oli sinne sijoitettu. Ei muuta kuin romppeet veks ja juuriharja heilumaan. Ihan kivaksi se saatiin ihan vain pesemälläkin, tosin minun mielestäni pukuhuone kaipaisi uudelleen maalausta. On hieman ehkä kulunut ja pinttynyt tuo vanha maalipinta ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei se vaaleanvihreys allekirjoittanutta oikein puhuttele. Tämä projekti siirtyköön kuitenkin kiireellisempien tieltä hamaan tulevaisuuteen. Ikkunoiden pesu tekee muuten ihmeitä tilalle kuin tilalle, kokeilkaapa vaikka. Etenkin jos edellisestä pesusta on useampi vuosi(kymmen)... nimimerkillä "kyllä tänä keväänä on ihan pakko pestä ikkunat".

Pienehkö ongelma ikkunoiden pesun tiimoilta kuitenkin jäi, nimittäin ikkunoiden takaisin laitto. Ei nähkääs ole näissä saranoita, vaan ihan olivat tiukkaan "pönkätty" paikoilleen. Eikä ikkunanpesijä tietenkään tajunnut pitää kirjaa siitä, mikä ruudukko tuli mistäkin kolosta (kuka voi olla niin hölmö?). Aikamme siinä mallailtuamme, aseteltuamme, naputeltuamme, käänneltyämme, hakattuamme, kiroiltuamme totesimme eli uskottelimme itsellemme, että kyllä ne sitten talvella menee kun puu hieman tuosta kuivuu. Ulkopuolen ikkunoita emme onneksi lähteneet aukomaan vaan ne ikkunanpesijä kävi sitten ulkopuolelta sutaisemassa viimeiseksi.

Saunan pukuhuone. On vihreä.

Hyvät löylyt tästä saatiin!

Näin saimme saunan testauskuntoon. Pata ja kiuashan oli todettu myös ihan käyttökuntoisiksi. Pökköä pesään ja veden kantoon. Eikä voi kun kehua. Löylyt on kosteat ja sopivan viipyilevät. Alkuun perus piiska vasten näköä, mutta pitäähän sen löylyn vähän näpäyttää ja laittaa ähisemään!

Sitten vaan vedensuodatusjuttuja hoitamaan, kaiketi meillä on vuoteen 2016 aikaa hankkia jonkinnäköinen harmaavedenkäsittelysysteemi. Ehkä myös viemäröinnin voisi siinä yhteydessä uusia, nyt se on mallia reikä kivijalassa, josta vesi iloisesti lorisee pitkin kivijalkaa maahan, huolimatta isäni luovista mutta ei niin menestyksekkäistä letkunpätkävirityksistä. Tekee hyvää sille (säästö?)betonille epäilemättä. Myös parit kunnon halkeamat kivijalassa hieman mietityttää.